Niin se työviikko taas meni ja täällä oli tiistai iltana ja keskiviikon vastaisena yönä ensimmäinen syysmyrsky ja sanonta kuuluu, että kolmen syysmyrskyn jälkeen tulee lumi,(tai jotain sinnepäin) saas nähdä miten tänä syksynä käy! Nyt on kiva syyspäivä ja meikäläisen pitäisi olla pihalla tekemässä pihatöitä, mutta tähän taas jumituin koneen ääreen, mutta ei hätää sadekin alkoi juuri!
Viikolla aloittamani uudet pikkupussukat, vielä keskeneräiset, toivon mukaan saan ne tehtyä nyt viikonloppuna valmiiksi.
Seuraavien töiden kankaat. "Ajatuksissa" näen näistä tekeväni toilettipussukoita. Saimme joku vuosi opistolla ohjeen hirsimökkipussukkaan jossa on kristallimuovista tehdyt vuoraus ja taskut, en tehnyt sitä silloin, joten nyt toteutan tekemisen, ajattelin käyttäväni nämä kankaat niihin ja sana muodosta ymmärtänet, että aion tehdä niitä enemmän kuin yhden.
Olin eilen tyttäreni luona käymässä ja muistin tämän leikkipeiton jonka tein tyttären esikoiselle 2010. Tuo autorata on ostettu valmiina kangaspintana TilkkuSadulta ja ympärille olen vain ommellut junanradan jälkeen reunakankaat, kapea harmaa ja terrakottaväriset kaitaleet. Tämä on ollut käytössä ahkeraan ja pesty jo useamman kerran, kuten taustakangaskuvasta huomaat, väritkin on vähän haalistuneet.Tausta on lakanakangasta, johon olen leikannut erilaisia auto yms yksittäisiä kuvia ja ommellut ne kiinni taustakankaseen ennen yhdistämistä, välissä on ohut puuvillahuopa ja kaikkien kerrosten kiinnitys on täkkisolmuilla
Yksityiskohta taustasta ja tässä näkyy ne täkkisolmut
Tämän peiton olen tehnyt tyttärelleni joskus ihan alkuaikoina tilkkutöiden aloituksen eli joskus 97-vuoden jälkeen tai 2000-luvun alussa en muista, silloin en merkannut vuosilukua töihini kuten nykyään teen ja silloisessa kamerassa en käyttänyt päiväystä kuten nykyään (olikokaan siinä päiväystä?). Eihän silloin ollut meikäläisellä edes omaa läppäriä puhumattakaan IPhonesta tai IPadista. Kaikista töistäni en ottanut edes valokuvaa kuten nyt teen, joten osa töistäni on valokuvaamatta mikä on harmi, niistä töistä jotka olen antanut pois en kuvia enää saa. En ole tajunnut tätä tallentamisen tärkeyttä, kun ihmisen muisti on niin häilyväinen, ainakin minulla! en muista aina edes mitä on viimevuonna tai sitä edellisinä vuosina tapahtunut tai yleensä osaa sijoittaa sitä oikeaan ajankohtaan tai paikkaan, kaikki sekoittuu pääkoppan harmaaseen massaan.
Niin kaikki muuttuu ja tallentuu helpommin kaiken tietotekniikan kehittymisen ja käytön ansiosta. Nykyään käytän tietokonettakin paljon enemmän kuin silloin, ja ompelukoneenikin päivitetään tietokoneen kautta. Kyllä aika on muuttunut ja tietokoneet ovat kaikessa mukana tässä päivässä, miten kaikki onkaan kehittynyt ja me ihmiset sen mukana.Onko hyvä vai huono asia, sen jokainen tietää itse omalta kohdaltaan.
Tämä peitto on ollut tyttärelläni ahkeraan käytössä, jopa niin, että osa päällisen kankaista on kulunut puhki joissain kohdissa ja nyt olenkin miettinyt mitä tehdä, kankaita on vielä jäljellä mutta ovat aivan erivärisiä kun nykyinen peitto, joka on käytössä ja pesussa haalistunut todella paljon alkuperäisestä väristä. Ehdotuksia? Vai pitäisikö tehdä uusi peitto? En kyllä viitsii tätä ruveta purkamaankaan. No täytyy miettiä, aika selventää! Taustakangas on samaa väriä kun nuo viininpunaiset kankaat tähtikuvion väleissä.
Peitto on käsin tikattu ja välissä on ohut vanu.
Ihania kankaita. Mielenkiinnolla odotan, mitä noista ovaalin muotoisista paloista on tulossa :) Mukavaa viikonloppua. Täällä on sadellut aamupäivän ja nyt vasta alkoi aurinko paistella, kun ihan kohta lähdemme kylään.
VastaaPoistaJag tycker du ska spara dotterns lapptäcke som det är och sy ett nytt! Ha en fortsatt bra syhelg i regnet!!
VastaaPoistaAivan ihania. Kyllä sinä olet taitava ja teet niin siistiä työtä.
VastaaPoistaTuo automatto on kertakaikkisen mahtava :)
Valmistumassa varmaan hauskat pussukat.
VastaaPoistaTyttärelläsi on ollut hyviä hetkiä ja mukavia unia ihanan, oman äidin ompeleman peiton alla. Olisiko sääli alkaa korjata ajan patinoimaa peittoa?
Ovat niin suuritöisiä peittoja, että varmaan voisi yrittää korjata tai sitten laittaa silkkipaperiin muistoksi. Tilkkutöitä ei kuule todellakaan kaikki osaa tehdä vaikka kuinka muuten osaisi kutoa tai virkata. Ihailen aina kankaita kaupassa ja harmittelen, että taitoa ei ole niihin asti saanut. Ihastelin noita kassejasikin tuolla alempana. Ihastuin niihin harmaisiin kasseihin, missä oli sydän.
VastaaPoistaMeillä oli aikamoinen ukkonen torstai-iltana ja saimme rakeitakin. Nyt tuuli tuivertaa...harmaata on. Vai että kolmen tuulen jälkeen tulisi lumi. Pitää varmaan paikkansa, keväällä kun on kolme "hattutuulta", niin tulee kesä.
Jos tulen s.joen käsityömessuille, niin käy taas tapaamassa!
Kaikkia ihania vinkkejä taas täältä bongasin. Kauniita kankaita. Kiitoksia!
VastaaPoistaPeitto on ollut ja on edelleen hyvin rakas <3
VastaaPoistaKauniita töitä, mutta tuo automatto on tosi hieno!! olisinpaälynnyt aikanaan tehdä kummipojille... Nuorempi onkin vielä autoleikki-iässä,mutta hänen autoleikkinsä tapahtuvat iPadissa!? :-O (Sääli!!!)
VastaaPoistaTuota tekniikaa olen usein itsekseni mietinyt. Monet käsityöt ovat vuosien varrella jääneet kuvaamatta. Joskus päiväkotiaikana tein lapsille autotien paperimassalla ja maalilla...
VastaaPoistaKiitos Sinulle , ihanasta kommentistasi !
VastaaPoistaTulin niin hyvälle tuulelle ja päiväni on pelastettu :)
Ihania pussukan alkuja ja mahtavia kankaita!!!!!
VastaaPoistaTyttäresi tilkkutäkki on varmasti ollut hyvin rakas ja minusta olisi harmi sitä ruveta muokkaamaan, täkissä on oma sielu ja hyviä muistoja. Sinä ahkerana tyttönä ompelet uuden, eikö vain ;)!!!!!!!
T.Lappeklipp