Torstaina olin opistolla tämän kevään viimeisellä saumurikurssi tunneilla ja ilta meni niin nopeasti ja opimme taas jotain uutta, mutta siitä sitten myöhemmin lisää.
Menin opistolle ennen kurssia vähän aikaisemmin silittämään Pakkaspeittoa, opistolla on ns. silityskeskus. Siinä on höyrytehoja vähän enemmän kuin tavallisessa silitysraudassa.
Tämä oli ensimmäinen vähän isompi peitto jonka tikkasin koneella, eikä jälki ole oikein hyvää, en ainakaan itse ole siihen täysin tyytyväinen, mutta kävi hyvin konetikkauksen oppimateriaalina, koska peitto jää itselle.
Tikkausmalli oli ympyrä joka on muutenkin haasteellinen ommella ompelukoneella ja käytin tikkaukseen lankaa joka oli tarkoitettu käsintikkaukseen, joten haastetta oli kyllä tarpeeksi. Huomasin ensimmäisiä ympyröitä tehdessä, että tavallinen paininjalka ei käy, joten vaihdoin yläsyöttö paininjalkaan ja se sujui paremmin, laitoin tikin pituuden hiukan pidemmäksi, lanka oli paksumpi kuin tavallinen tikkauslanka. Huomasin myös, että harsiminen olisi pitänyt olla hieman tiuhemmassa, eli n. viiden sentin välein, polyesterivanu elää välissä todella paljon, mielestäni enemmän kuin puuvillavanu. No, oppia ikä kaikki. Apuna tikkauksessa oli Motonetista ostetut valkoiset Aino siivous hanskat, niissä oli hyvä tahmea pinta jolla oli hyvä tarttua peittoon ja yrittää pitää tikkauskohta suorana ommellessa.
Vielä pitää kehitellä tähän reunakaitale ja sitä mietin nyt näiden kommenttien avulla joita sain tässä postauksessa.
Menin opistolle ennen kurssia vähän aikaisemmin silittämään Pakkaspeittoa, opistolla on ns. silityskeskus. Siinä on höyrytehoja vähän enemmän kuin tavallisessa silitysraudassa.
Tämä oli ensimmäinen vähän isompi peitto jonka tikkasin koneella, eikä jälki ole oikein hyvää, en ainakaan itse ole siihen täysin tyytyväinen, mutta kävi hyvin konetikkauksen oppimateriaalina, koska peitto jää itselle.
Tikkausmalli oli ympyrä joka on muutenkin haasteellinen ommella ompelukoneella ja käytin tikkaukseen lankaa joka oli tarkoitettu käsintikkaukseen, joten haastetta oli kyllä tarpeeksi. Huomasin ensimmäisiä ympyröitä tehdessä, että tavallinen paininjalka ei käy, joten vaihdoin yläsyöttö paininjalkaan ja se sujui paremmin, laitoin tikin pituuden hiukan pidemmäksi, lanka oli paksumpi kuin tavallinen tikkauslanka. Huomasin myös, että harsiminen olisi pitänyt olla hieman tiuhemmassa, eli n. viiden sentin välein, polyesterivanu elää välissä todella paljon, mielestäni enemmän kuin puuvillavanu. No, oppia ikä kaikki. Apuna tikkauksessa oli Motonetista ostetut valkoiset Aino siivous hanskat, niissä oli hyvä tahmea pinta jolla oli hyvä tarttua peittoon ja yrittää pitää tikkauskohta suorana ommellessa.
Vielä pitää kehitellä tähän reunakaitale ja sitä mietin nyt näiden kommenttien avulla joita sain tässä postauksessa.
Puutarhassa raparperit jo nostelee päätään.
Keskiviikkona kävin pitkästä aikaa Suvilahden Suvi kirppiksellä ja löysin 4,50 eurolla yhden pienen virkatun liinan, 6 kpl käsinkirjailtua servettiä, reunatkin on ommeltu käsin kiinni, seuraavat liinat ostin ihan kankaan takia, tuo jossa on sydämmiä siksi, että se tuo mieleeni lapsuudesta naisten esiliinat ja toinen oli niin hauska karkkikuvioinen pyöreä liina.
Maanantaina menen töihin neljän ja puolen viikon sairasloman jälkeen ja katsotaan miten käsi kestää taas työntekoa. Tänään näin osan työkavereista kun olin pitkäaikaisen työkaverin eläkejuhlissa iltapäivällä.
Kiitos kommenteista!
Hyvää viikonloppua!
