lauantai 26. marraskuuta 2016

Joulukankaiset patalaput.

 Valmistuivat viimeviikolla samalla kaavalla kuin aikaisemmin tekemäni mustavalkoiset, sillä erotuksella, että reunakaitaleet ovat hieman kapeammat.
Näissä olen käyttänyt tilkkujämälaatikosta löytyneitä valmiiksi leikattuja neliöitä ja jouluisia kankaita. 
  Välissä on kesällä Ullakalta ostettu eristevanu Insul Fleece, jossa on väliin neulattu Mylar kalvo, eristää kylmän ja lämpimän. Patalaput nurjalta puolelta.
Valmistuivat nämä siniset gollegehousutkin.
 Kävin eilen EK:ssa hakemassa punaista gollegekangasta ja mukaan tarttui vähän muutakin trikoota-:D
 Maisema oli eilen perjantaina näin ihanan utuinen.
 Kiitos kommenteista!

Hyvää viikonloppua!


perjantai 18. marraskuuta 2016

Saumuri soikoon...

Tänä syksynä olen käynyt Opistolla myös vaateompelukurssilla ja kurssin tuotoksia alkaa pian olla valmiina ja niistä sitten myöhemmin lisää.
Olen entiseltä ammatiltani koulun käynyt pukuompelija ja vaatteita ommellut todella paljon aikoinaan, mutta nyt on ollut n. 20 vuoden tauko, joten halusin vähän tuntumaa kurssin avulla, hiukan pelotti, jos en enään osaakaan, mutta jostain takaraivosta se vain tulee, vanhasta tottumuksesta, joten ehkä nyt uskaltaa itselleenkin taas tehdä jotain, kun alkuun on päässyt:)

Tänään oli vapapäivä ja ompelin nämä jo viikko sitten aloittamani trikoohousut valmiiksi. Harmaan ja sinisen trikoon olen ostanut jo aikaa sitten, en muista oliko 80-, vai 90- luvulla ja tätä riittää vielä muutamiin housuihin:)
  Mallissa oli leveä kaitele pultuissa. Koko on 134 cm. 
Nämä housut ovat tyttären vanhimmalle pojalle.
 Takatasku on saumuroitu punaisella langalla ympäri, vain taskun yläreuna on käännetty.
 Etutasku on upotettu.
 Lupasin tehdä toisetkin housut, mutta ilman taskuja. Koko edelleen 134 cm.
 Leikkasin ja ompelin housut tänään melkein valmiiksi. 
Pultun kaitale oli hiukan tumma ja katsotaan nyt vaihdanko sen, vai annanko olla?
 Punavalkoinen-peitto jatkaa tikkausvaiheessa...
Olen nyt käyttänyt tikkauskehystä, vaikka pienet työt yleensä tikkaan ilman sitä. Koen tikkauskehyksen hankalaksi ja käsintikkaus ilman kehystä on mielestäni helpompaa. 
Vai onko se vain harjoittelun puutetta?  
Mitä mieltä olette: ehdottomasti sitä mieltä, että kehystä pitää käyttää käsintikkauksessa, vai tikkaatteko ilman sitä?

Mukavaa viikonloppua!

maanantai 7. marraskuuta 2016

Konekirjontaa ja käsintikkausta.

Vapaakirjontaa ompelukoneella harjoittelin, näihin tyynynpäällisiin, jotka ovat menossa killan hyväntekeäisyysprojektin myötä vanhustenplvelutaloon.  
"Jäätelökesä" peitto on luovutettu saajalleen ja päätin sitten siinä samassa, kun sain peiton tikattua, että tämä puna-valkoinen kesäkäsityö- 2015 tikataan myös käsin. 
 Tikkausmalleja etsiessä, päädyin kuitenkin vapaalla kädellä piirrettäviin kukkasiin, joita tulee neliöihin ja valkoiseen osaan laitan jotain kiemuraa.
 Tikkauslankan valinta olikin sitten vähän haasteellista. En tiedä näkyykö kuvassa, mutta kukat on tikattu ihan vaalealla vaaleanpunaisella, koska omasta mielestäni valkoinen ei sopinut noihin ruutuihin, joten nyt työssä on sitten valkoista ja vaaleanpunaista. Katsotaan tuleeko muuta väriä, vai pysyykö näissä väreissä. Valkoiset osiot tikkaan valkoisella kuitenkin.
Kiitos kommenteista!

Valoisaa marraskuuta!


keskiviikko 26. lokakuuta 2016

Jäätelökesä vielä syksylläkin:)

Valmis! "Jäätelökesä" peiton tikkasin käsin ja siihen meni kaiken kaikkiaan aikaa, noin reilu viikko jos laskee vain päivät joina tikkasin:). Peiton koko on 82x127 cm.
 Kuvat ovat hieman tummasävyisiä, vaikka ovatkin ulkona kuvattu, 
mutta päivä oli harmaasävyinen.
 Tikkaukset näkyvät huonosti, mutta valkoiset reunat ja välissä olevat kaiteleet 
on tikattu valkoisella langalla.
 Käytin tikkaukseen neljää eriväristä lankaa, eli valkoinen, vaaleanpunainen, tummaharmaa ja vaaleanharmaa, siksi nurjalla näkyy vähän tummaakin lankaa.
Näissä kuvissa näkyy paremmin tikkaukset
Tämä peitto menee työkaverini lapsenlapselle, pienelle pikkuprinsessalle.
Nimilappu puuttuu vielä, joten sitten on valmis luovutukseen.
Kaivelin n. viikko sitten varastosta villapaidan jonka olen tehnyt pojalleni joskus 80-luvun alkupuolella eli yli kolmekymmentä vuotta sitten.
 Joskus, kun katselen näitä vanhoja töitäni, niin ajattelen, että onpa hyvä, että joitain olen säilyttänyt, koska en muista kaikkia mitä silloin tuli tehtyä. Enkä varsinkaan ottanut kuvia töistäni!
Ihmeen hyvin on säilynyt villapaita, en muista pitikö poika tätä kovin kauaa,vai kasvoiko ulos paidasta vauhdilla:) En muista sitäkään pitikö tytär tätä paitaa, vai oliko liian "poikamainen". Nyt paita on ikuistettu valokuvaksi kuitenkin.

Lämmin kiitos kommenteista!

Mukavaa loppuviikkoa!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...